Yhteinen rytmi
-ennaltaehkäisevä väkivaltatyön hanke
Yhteinen rytmi on osallistavan taiteen menetelmiä hyödyntävä ennaltaehkäisevä väkivaltatyön hanke, joka pohjaa tanssitaiteeeseen, kuvataiteeseen, tanssi-liiketerapiaan ja musiikkiterapiaan.
Tavoitteena on taiteen avulla rakentaa tiloja, joissa turvallisuus, osallisuus, kohtaaminen ja ymmärtävä vuorovaikutus tulevat mahdollisiksi, sillä nämä luovat pohjan väkivaltaa ehkäiseville taidoille.
Tavoitteet
Yhteinen rytmi vastaa ajankohtaiseen tarpeeseen kehittää uusia, vaikuttavia ja osallistavia väkivallan ehkäisyn muotoja taiteen avulla. Taiteen kautta pyrimme rakentamaan tiloja, joissa mahdollistuu turvallinen kohtaaminen luovuuden äärellä.
Lähisuhdeväkivalta koskettaa Suomessa vuosittain tuhansia naisia ja tyttöjä, eivätkä viimeaikaiset tapahtumat jätä tilaa välinpitämättömyydelle. Erityisesti nuorissa pojissa tapahtunut asenteellinen muutos herättävät tänä päivänä huolta, eivätkä nykyiset ennaltaehkäisevät keinot ole riittäviä. Tarvitaan työskentelymuotoja, jotka rakentavat ja vahvistavat yhteyttä, empatiaa ja tunnetaitoja.
Tavoittena on suunnata ennaltaehkäisevä työ mahdollisimman varhaiseen vaiheeseen. Erityisen herkässä vaiheessa ovat esiteini-ikäiset 12 vuotiaat, joiden elämässä tapahtuu iso muutos yläasteelle siirryttäessä.
Uskomme, että kehollinen, taiteen keinoin tapahtuva työskentely mahdollistaa syvemmän yhteyden tunteisiin, mikä luo pohjan väkivaltaa ehkäiseville taidoille. Tavoitteenamme on kehittää pitkäjänteinen työskentelymalli, jota voidaan laajentaa ja jatkaa myös apurahakauden jälkeen.
Hankkeessa yhdistyy tanssitaiteen, kuvallisen ilmaisun sekä musiikki- ja tanssi-liiketerapian kehoon, tunteisiin ja vuorovaikutukseen pohjautuvat menetelmät, jotka rakentavat ja tukevat:
- empatiaa
- turvan kokemusta
- välittävää kohtaamista
- tunne- ja vuorovaikutustaitoja
Hanketta pilotoidaan kevätlukukauden 2026 aikana Wihurin säätiön tuella. Kohderyhmänä ovat 10-12 vuotiaat lapset. Työpajat toteutuvat viikoittain osana heidän koulupäiväänsä. Hankkeen yhteistyökumppanina toimii Vallilan ala-aste Helsingissä.
Yhteinen rytmi sai jatkorahoituksen ja hanketta jatkokehitetään vuoden 2026 loppuun. Rahoittajina ovat Turun ammattikorkeakoulu ja Taikusydän yhteyspiste. Rahoitus on osa Culture Action Europe koordinoimaa Culture and Health Platform EU-hanketta.
Tiimi
-
Aisha on tanssi-liiketerapeutti, taiteilija sekä kulttuurihyvinvoinnin asiantuntija. Hänellä on laaja kokemus väkivaltatyöstä eri konteksteissa. Hänen työnsä nousee halusta ymmärtää, miten ihminen voi rakentaa yhteyden itseensä ja toisiin kokemusten jälkeen, jotka ovat katkaisseet sen. Kehollisuus on hänelle tapa kuunnella ja tulla kuulluksi.
“Taiteen kautta etsin tiloja, joissa häpeä voi hellittää ja ihminen tulla näkyväksi.”
-
Emma on musiikkiterapeutti ja muusikko, joka työssään hyödyntää monipuolisesti soittimia ja musiikillisia menetelmiä, auttaakseen ihmistä löytämään oman äänensä, ilmaisemaan tunteitaan ja käsittelemään henkilökohtaisia kokemuksiaan.
“Uskon musiikin voimaan sen mahdollisuuteen edistää henkistä sekä fyysistä hyvinvointia.”
Taideterapia
-
Tanssi-liiketerapia (TLT) kuuluu luoviin terapioihin kuten musiikki-, kuvataide- ja draamaterapia. Keskeistä tanssi-liiketerapiassa on keho-mieli-yhteys sekä ymmärrys liikkeestä osana kommunikaatiota ja vuorovaikutusta.
Tanssia ja liikettä käytetään ihmisen voimavarojen etsimiseen ja niiden käyttämiseen. Samalla vahvistetaan itseilmaisua, kehollisuutta ja tunteiden säätelyn taitoa.
Elämämme aikana koetut asiat jäävät kehoomme niin kutsuttuun kehomuistiin. Joskus joitain asioita ei pystytä tavoittamaan sanoilla, mutta niihin voidaan yltää kehon, liikkeen ja ilmaisun kautta. Tavoitteena TLT:ssä on hyvinvoinnin tukeminen hahmottamalla ihmisen eletyn kehon kokonaisuutta monikerroksisesti ja kokonaisvaltaisesti. TLT kuuluu luoviin taideterapioihin, jonka viitekehys on integratiivinen. TLT:n teoreettinen pohja on keho-mieli-yhteyden huomioimisessa ja teoreettinen viitekehys rakentuu nykyaikaisesta kiintymyssuhde- ja objektisuhdeteorioista, traumateoriasta ja somaattisen psykologian teorioista. Keskeisiä perusteita tanssi-liiketerapeuttiseen työskentelytapaan tuovat myös voimavara- ja ratkaisukeskeiset, psykodynaamiset ja luovuuteen liittyvät teoriat.
-
Musiikkiterapia on tieteeseen ja näyttöön perustuva, vuorovaikutuksellinen hoitomuoto, jossa hyödynnetään musiikin eri elementtejä, kuten rytmiä, harmoniaa, melodiaa, systemaattisesti asiakkaan, potilaan tai ryhmän yksilöllisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Musiikkiterapian tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi emotionaaliseen ilmaisun vahvistamiseen, kommunikaatiotaitojen kehittämiseen, psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen, motoriikan tai kognitiivisten toimintojen edistämiseen sekä vuorovaikutuksen mahdollistamiseen. Terapiaprosessi suunnitellaan aina asiakkaan yksilökohtaisten tarpeiden ja voimavarojen pohjalta.
Musiikkiterapiaa käytetään sekä itsenäisenä että muiden hoitomuotojen täydentävänä menetelmänä. Musiikkiterapiaa hyödynnetään muun muassa mielenterveystyössä, neurologisessa kuntoutuksessa, kehitysvammaisten tukemisessa, varhaiskasvatuksessa, erityisopetuksessa sekä palliatiivisessa- ja saattohoidossa.
Suomessa musiikkiterapia toteuttavat koulutetut musiikkiterapeutit, jotka ovat suorittaneet musiikkiterapian laaja-alaisen koulutuksen. Musiikkiterapeutit toimivat sairaaloissa, kouluissa, kuntoutuslaitoksissa sekä yksityisvastaanotoilla. Musiikkiterapia on myös Kelan hyväksymä kuntoutusmuoto (Kelan kuntoutuspsykoterapia 16-25 vuotiaille sekä vaativa lääkinnällinen kuntoutus) ja sitä voidaan saada myös julkisen terveydenhuollon tai varhaisen tuen palveluiden kautta.
Aisha Korpela
Projektipäällikkö
korpelaaisha@gmail.com
Hanketta tukee:
